Historia

Perustaminen ja toiminta-ajatus

”Turun ja Porin läänin ynnä Ahvenanmaan kuvernöörin päätös Ylioppilas E.H. Liipolan ja Lyseolaisen Selim Liipolan, valtuutetun asiamiehen kautta, täällä tänä päivänä tekemään kirjalliseen hakemukseen saada vahvistus Kosken kappelissa perustettavaksi aiottua Nuorisoseuraa varten laaditulle sääntöehdotukselle. Annettu Lääninkansliassa joulukuun 7 päivänä 1889.” 

Tästä kuvernöörin päätöksestä voidaan katsoa Kosken Tl. Nuorisoseuran saaneen alkunsa. Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 131 vuotta koskelaista yhdistyshistoriaa. Vuonna 1889 kirjattiin seuran sääntöihin nuorisoseuran tarkoitus seuraavasti: ”Kosken Nuorisoseuran tarkoitus on sopivin ja luvallisin keinoin aikaansaada ja voimassa pitää virkeämpää isänmaallista ja yhteiskunnallista henkeä Koskenkappelin väestössä ja semminkin nuorisossa…” Nuorisoseura on Koskella ja muuallakin maassamme ilmeisen hyvin onnistunut tehtävässään, koska järjestön tarkoitusta ja tehtävää ei ole tarvinnut muuttaa yli 135 vuotta kestäneen historian aikana. Suomen Nuorisoseurojen Liiton vuonna 2000 antamissa mallisäännöissä kirjataan järjestön samansisältöinen tarkoitus nykykielellä näin: ”Seuran tarkoituksena on herättää ja pitää vireillä kansassa ja varsinkin lapsissa ja nuorissa harrastusta itsekasvatukseen sekä määrätietoiseen toimintaan kotiseudun, isänmaan ja ihmiskunnan hyväksi.”

Näin on toimittu

Kosken Tl. Nuorisoseurassa on kautta aikain harrastettu monenlaisia asioita. Historian alkuaikoina järjestettiin teeiltamia kansakoulussa ja talojen saleissa, koska omaa taloa ei tuolloin vielä ollut. Lisäksi pidettiin ompeluseuroja, arpajaisia, iltamia ja lukusaleja. Seuralla oli kirjasto ja seuran jäsenet julkaisivat omaa lehteä, jonka nimi oli Yritys. Ennen Nuortentuvan rakentamista pidettiin kesäisin talojen pihoilla kansanjuhlia. Esimerkiksi kesällä 1896 Kärpän talon pihalla pidetyissä juhlissa oli ohjelmassa mm. puhe, kaksi esitelmää, runonlausuntaa, pilasatu ja laulua. Tilaisuudessa esitettiin myös teatterikappale sekä kilpailtiin mm. painonnostossa ja ammunnassa. Lisäksi järjestettiin renkaanheittoa ja kilpakysymyksiä neideille. Vuosina 1910-1920 järjestettiin laskiaistiistaisin naamiohuvit l. pukuiltamat. Parhaiten pukeutuneet palkittiin rahapalkinnoilla.

Nuorisoseuran tavoitteena on aina ollut myös valistaa jäseniään terveiden ja hyvien elintapojen tärkeydestä. Yksi nuorisoseuran tunnuslauseista onkin ”Hyvä ihminen ja kunnon kansalainen”. Vuonna 1936 työväenyhdistys ja nuorisoseura pitivät yhteiskokouksen putkan rakentamiseksi paikkakunnalle. ”Päätettiin esittää asia myös kunnallislautakunnalle, koska todettiin juoppoustilanteen olevan yleisemmän koko kuntaa koskevissa tilaisuuksissa kuin konsanaan seurojen omissa iltamissa”, kertoo pöytäkirja.

Vuonna 1937 johtokunta päätti lopettaa kaljan myynnin Nuortentuvalla, olikohan se seurausta edellä mainitusta putka-asiasta. Pitkään kaljanmyynti olikin poissa nuorisoseuran kanttiinista, mutta 1990-luvulla seuran järjestäessä Kosken Kohauksen yhteydessä Piknik-rockkonsertteja, haettiin seuralle oluenmyyntilupa. Seura on ollut oluenmyynnissä erityisen tarkka mm. siitä, ettei oluenmyyntiä ole iltamissa tai koko perheelle suunnatuissa konserteissa.

Erilaisia urheilulajeja harrastettiin alkuaikoina paljon ja kilpailuja järjestettiin oman seuran jäsenten kesken sekä käytiin kilpailemassa lähikunnissa. Vuonna 1921 perustettiin jopa erillinen yhdistys, Voimistelu- ja urheiluseura Kosken Tl. Nuorisoseuran urheilijat. Uuden yhdistyksen toiminta kuitenkin kangerteli ja urheilutoiminta siirtyi takaisin nuorisoseuran alaisuuteen. Osa seuran urheilutoiminnasta siirtyi vuonna 1925 perustetun Kosken Kaiun alaisuuteen. Yhteistyötä kuitenkin jatkettiin, mm. vuoden 1933 toimintakertomuksessa kerrottiin urheilukentän kunnostustöistä yhdessä Kaiun ja suojeluskunnan kanssa. Seuran kesäjuhlissa urheiltiin edelleen ja hiihtokilpailuja pidettiin. Lisäksi ainakin vielä 50-luvulla seurassa oli naisvoimistelujoukkue. 1970-luvulla Kaarlo Tuominen piti Nuortentuvan alakerrassa kuntopiiriä. Seuran naisten ja miesten lentopallojoukkueet pelasivat vuoteen 1981 asti, jonka jälkeen ne siirtyivät Kaiun alaisuuteen. 2000-luvun alussa lapsille pidettiin sählykerhoja.

Iltamien vietto on kuulunut nuorisoseuran toimintaan aivan alkuajoista tähän päivään saakka. 1900 -luvun alkupuolella tehtiin vierailuiltamia ainakin Somerolle, Kuusjoelle, Mellilään, Marttilaan ja Karinaisiin. Näissä iltamissa esitettiin mm. näytelmiä. Marianpäivä maaliskuussa on valtakunnallinen nuorisoseurapäivä. Vuonna 1925 alkoi Koskella Marianpäiväiltamien vietto. Niiden pitoa jatkettiin 1990-luvulle asti. Sen jälkeen iltamia on vietetty kerran tai kaksi vuodessa.

Näytelmät ovat olleet iltamien lisäksi seuran toiminnassa mukana koko sen historian ajan. Alkuaikoina esitettiin yleisesti myös lyhyitä teatterikappaleita. Nuorisoseuran 100-vuotishistoriikissa kuvataan varsinkin 50-luku erityisen vilkkaaksi teatteritoiminnan osalta. Parhaina vuosina esitettiin 20 näytelmää. 60-luvun alun hiljaisemman teatteritoiminnan arvellaan johtuvan TV-vastaanottimien yleistymisestä koskelaiskodeissa, mutta jo vuodelta 1969 on toimintakertomuksessa maininta, että näytelmätoiminta oli ollut erityisen vilkasta. 1970-luvulta 1990-luvun loppuun asti on lähes vuosittain nuorisoseurassa esitetty näytelmiä kesäisin ulkona Mäen talon pihalla, Honkamäessä ja Kanttorilan rannassa sekä talvisin Nuortentuvalla.

Tanssi on kuulunut nuorisoseuraan jo pitkään. Alkuaikoina voitiin tanssia, varsinkin piirileikkejä, kuukausikokousten päätteeksi. 1900-luvun alkukymmenillä alkoi kansantanssiharrastus tai kansantanhu, kuten sitä ennen nimitettiin. Alkuaikoina pidettiin myös purpuriharjoituksia. Seuran kansantanssiryhmät ovat esiintyneet aikojen kuluessa ympäri Suomea erilaisissa tilaisuuksissa ja kansantanssitapahtumissa. Kerttu Rautoman aloittama lasten ja nuorten aktiivinen kansantanssitoiminta toi mukanaan myös matkat ulkomaille. Kerttu Rautoman ja myöhemmin muiden ohjaajien mukana ryhmät ovat käyneet festivaaleilla ja leireillä Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Latviassa, Itävallassa ja Tsekkoslovakiassa. Koskelle olemme saaneet kansantanssivieraita Ruotsista (ruotsinsuomalainen lasten ryhmä), Itävallasta, Saksasta ja Virosta.  Vastavierailulla nuorisoseurassa on käynyt leiriläisiä Tsekkoslovakiasta vuosina 1976 ja 1989 sekä Latviasta vuonna 1999. Nuorisoseura on tarjonnut aikoinaan tilat myös lavatanssiharrastajille järjestämällä tansseja Nuortentuvalla. Tanssi-illat olivat niin suosittuja, ettei aina kaikki halukkaat mahtuneet sisälle. 1970-luvulla järjestettiin aikuisten tanssit Nuortentuvan yläkerrassa ja samaan aikaan oli nuorille disko alakerrassa. Diskoja järjestettiin myöhemmin erikseen. Vuonna 1982 nuoret maalasivat hiihtoloman aikana alakerran ja järjestivät kevään aikana diskoja, joissa oli tanssin lisäksi erilaisia kilpailuja. Lisäksi pidettiin naamiaisdisko.

KoskisRock juliste

Historian aikana nuorisoseura on järjestänyt lukuisia isoja tapahtumia mm. maakuntajuhlia. Vuoden 1971 maakuntajuhlien yhteydessä pidettiin Hevonlinnan järvellä rock-konsertti KoskisRock. Tapahtuman esiintyjien lisäksi KoskisRockissa kävi soittamassa Konsta Jylhä ja Purpuripelimannit, jotka esiintyivät myös Nuortentuvan maakuntajuhlassa.

KoskisRockin esiintymislava oli rakennettu kellumaan Hevonlinnan järvelle

Seuran historiaan mahtuu kahdet kruunuhäät. Ensimmäiset pidettiin seuran 75-vuotisjuhlien yhteydessä. Urheilukentällä pidetyssä juhlassa oli ”leikkihääpari” ja hääjuhla, jossa tanssittiin purpuria ja tarjottiin vanhanajan pitoruokaa. Ruokailijoita oli 600 henkeä. Toiset kruunuhäät, kaksoiskruunuhäät vuonna 1979, eivät enää olleetkaan leikkihäät, vaan kirkossa vihittiin kaksi paria avioliittoon. Hevoskyydeillä siirryttiin juhlakentälle, johon häävieraiksi pitopöytien ääreen kokoontui 1500 henkeä. Myös näissä häissä tanssittiin perinteistä purpuria.

Kruunuhääparit Nuortentuvan kentällä 1979

Omat Tuvat

Ensimmäinen maininta oman seurantalon tarpeellisuudesta löytyy nuorisoseuran papereista jo vuodelta 1893. Tuolloin ei vielä asiassa päästy eteenpäin, vaan seura vuokrasi Tauselan Kärpän talosta salin 50 mk:n vuosimaksulla. Vuonna 1903 perustettiin rakennustoimikunta valmistelemaan talohanketta. Talon rakennuspaikaksi vuokrattiin Talolan Maunun tilan pellosta noin 0,5 ha alue. Yrjö Liipolan piirtämä Nuortentupa valmistui syyskuussa 1904. Nuortentuvan tontti lunastettiin v.1909 Kaunisvaaran tilan omistajilta. Samalla hankittiin vielä lisämaata 1000 mk:n hinnasta.

Toiminnan vilkastuttua ja harrastustoimintojen lisääntyessä todettiin Nuortentuvan jääneen liian pieneksi ja uutta, suurempaa Nuortentupaa alettiin suunnitella syksyllä 1958. Uuden Nuortentuvan piirustukset laati rakennusmestari Lintunen. Viiden palkatun kirvesmiehen ja lukuisten talkoolaisten rakentamassa talossa vietettiin tupaantuliaisia ja seuran 70-vuotisjuhlia joulukuun 20. päivä vuonna 1959. Keväällä 1960 vanha Nuortentupa tyhjennettiin talkoilla ja purettiin talon itselleen huutokaupassa huutaneen Toivo Leposaaren toimesta.

Myöhempinä vuosina Nuortentupaa on laajennuttu ja korjattu usein. Suurempia remontteja ovat olleet alakerran rakentaminen, talonmiehen asunnon laajennus sekä viimeisenä vuonna 2005 lisäsiiven ja terassin rakentaminen. Leader+ hankkeen avulla rakennettuun lisäsiipeen saatiin uudet ja ajanmukaiset keittiötilat. 

Nykyisin Nuortentupaa käytetään ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Seuran omia harrastusryhmiä kokoontuu talolla lähes kymmenen viikoittain. Koululaisten iltapäiväkerho on toiminnassa joka koulupäivä. Lisäksi taloa käyttävät kunnan, kansalaisopiston ja muiden yhdistysten harrastusryhmät sekä koululuokat, esikoulu ja päiväkoti liikuntatiloinaan. Nuortentupa tarjoaa hyvät tilat vuosittain myös lukuisten juhlien ja muiden tilaisuuksien järjestämiseen.